Meriantiikki

Meriantiikkikokoelmaan kuuluu lukuisa joukko merenkulkukojeita ja -laitteita, laivojen pienoismalleja, merenkulkijoiden työkaluja ja käyttöesineitä sekä purje- että höyrylaivakaudelta. Meriantiikkikokoelman harvinaisuus on S/S Inkeri Nurmisen kokonainen kapteeninsalonki vuodelta 1892, joka on pystytetty Huolintataloon ja toimii nykyisin myös kokoushuoneena.

Säätiön kokoelmiin kuuluu myös merihistoriallisesti arvokas laivojen pienoismallikokoelma viikinkialuksista 1800-luvun polaarialuksiin. Pienoismallit on rakennettu merenkulkumuseoiden valvonnassa. Pienoismalleihin kuuluu maineikkaiden löytöretkeilijöiden aluksia, kuten James Cookin Resolution.

1800-luvun englantilainen kronometri

Maantieteellinen leveys eli latitudi osattiin lukea taivaankappaleista jo antiikin aikana tarkastikin, sen sijaan maantieteellisen pituuden eli longitudin määrittäminen oli visaisempaa. Itä-länsi-sijainnin määrittämiseen ei näet tähtitaivas riitä, vaan avuksi tarvitaan tarkka ajanmittaus. Merenkulkijan tai kartoittajan pitää tietää aikaero johonkin sovittuun paikkaan, jonka pituusaste tunnetaan. Pulman ratkaisi vasta 1700-luvulla brittiläinen puuseppä John Harrison. Hän rakensi kellon, joka pysyi ajassa kuukausia, sieti hankalia meri- ja maasto-oloja sekä kesti lämpötila- ja kosteusvaihteluita. Tällaisia kronometreiksi sanottuja tarkkuuskelloja löytöretkeilijät saivat käyttöönsä 1800-luvulla. James Cook oli ensimmäisiä kronometrin kokeilijoita. Myöhemmin merenkulkijat täsmäyttivät kellonsa Greenwichin aikaan; Greenwichin meridiaani oli 1884 sovittu maailman nollameridiaaniksi.

FitzRoyn barometri

1870-luku

Englantilainen vara-amiraali, hydrografi, meteorologi ja tutkija Robert FitzRoy oli HMS Beaglen kapteeni, josta tuli kuuluisa, koska Charler Darwin oli mukana hänen laivallaan. FitzRoy sai laivan komentoonsa, kun hänen edeltäjänsä tappoi itsensä. Beaglen kuuluisan matkan jälkeen, FitzRoy perusti vuonna 1854 Britannian meteorologisen toimiston. Hän oli sääennusteiden laatimisen edelläkävijä, ja sanomalehdet alkoivat julkaista hänen toimittamia tiedotuksia päivittäin. FitzRoy kehitti 1870-luvulla hänen mukaansa nimetyn barometrin, johon oli yhdistetty lämpö- ja kosteusmittari. Kyseisiä laitteita asennettiin Atlantin itärannikon säähavaintoasemille, jotka välittivät samaan aikaan tehtyihin mittauksiin perustuvia ilmanpainetietoja Englannin keskusvirastoon, jossa laadittiin laajamittaisempia sääennusteita. Tiedot saatiin kootuksi nopeasti 1840-luvulta lähtien kehittyneen sähkölennättimen avulla. Samanlainen toiminta käynnistyi pian myös Venäjällä, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa. Beagle-aluksen sanottiin olevan kirottu, koska myös FitzRoy riisti hengen itseltään.

Kompassikaappi 1900-luvulta

Kun laivanrakennuksessa alettiin käyttää rautaa yleisemmin, jouduttiin eksymän korjaamiseen kiinnittämään erityistä huomiota, sillä rautaosat vaikuttivat kompassiin. Matthew Flinders kehitti kompassiin kiinnitettävät raudat (Flindersin tanko), joiden avulla eksymää korjattiin. Raudat sijoitettiin kompassikaappiin pystysuoraan asentoon. Flinders kiersi myös ensimmäisenä eteläisen mantereen ja antoi sille nimen Australia. Flinders jäi ranskalaisten vangiksi Mauritiuksella vuonna 1803, mutta palasi seitsemän vuoden vankeuden jälkeen takaisin Englantiin. 

Paluu kokoelmiin >>