John Nurmisen Säätiön teettämä tutkimus vahvisti suurten fosforipäästöjen riskin Gdanskin ja Policen fosforikipsikasoista Puolassa

 Tykkää

Säätiö tilasi tutkimuksen Itämeren suojelukomission HELCOMin selvitystyön tueksi

John Nurmisen Säätiö on teettänyt suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Pöyryllä riskiarvion Itämeren valuma-alueella olevista, fosforintuotannon jätteenä syntyvistä fosforikipsikasoista. Arvion mukaan Gdanskissa, Puolassa, sijaitsevaan Fosforyn kipsikasaan liittyy riski suuren mittaluokan, jopa yli 500 tonnin vuotuisesta fosforipäästöstä. Myös Puolan länsirannikolla Policessa sijaitsevasta Itämeren alueen suurimmasta fosforikipsikasasta saattaa valua fosforia Itämereen satoja tonneja vuodessa.

John Nurmisen Säätiö teki keväällä 2012 yhteistyötä venäläisen EuroChem-yhtiön kanssa Luoteis-Venäjällä Kingiseppissä sijaitsevalta lannoitetehtaalta Laukaanjokeen valuvien fosforipäästöjen estämiseksi. Yhteistyön tuloksena jopa 1700 tonnin vuotuinen fosforipäästö saatiin ohjattua puhdistukseen.
Laukaanjoen päästön paljastuttua Itämeren suojelutyöhön osallistuvat tahot huolestuivat muiden vastaavien päästölähteiden löytymisestä Itämeren valuma-alueelta. Itämeren suojelukomissio HELCOM on selvittänyt lannoitetehtaiden päästöjä Itämeren valuma-alueella yhdessä komission jäsenmaiden kanssa. HELCOMin selvityksen tuloksia käsitellään tällä viikolla komission Helsingissä kokoontuvassa Heads of Delegation -kokouksessa.
John Nurmisen Säätiö halusi tukea HELCOMin käynnistämää selvitystyötä tarjoamalla sille riippumattoman, ulkopuolisen arvion Itämeren alueen riskipitoisimmiksi arvioitujen kipsikasojen päästöistä sekä niissä käytetyistä ympäristönsuojelutoimista. Työ on tarkoitettu taustamateriaaliksi HELCOMin Heads of Delegation -kokoukselle, joka on suojelukomission ylin päättävä elin ministerikokouksen jälkeen. Kesäkuun toisella viikolla valmistunut raporttiluonnos lähetettiin 14.6.2013 tiedoksi kaikille kokouksen osallistujille.
Pöyryn raportin perusteella Itämeren alueella on kaksi kipsikasaa, jossa fosforipäästöjen riski on suuri: Gdanskin ja Policen kasat Puolassa.
Gdanskissa sijaitsevan kipsikasan suojaustekniikka on riittämätöntä, mistä syystä fosforipäästöt voivat pahimmillaan olla yli 500 tonnia vuodessa. Kasan koko on noin 17 miljoonaa tonnia. Kasassa ei ole toteutettu fosforikipsikasojen päästöjen hallinnassa käytettävää perustoimea eli ns. hydraulista eristystä, jossa kasasta suotovesiä keräävien ojien pinta pidetään pumppaamalla pintavesien tasoa alempana. Hydraulisen eristyksen toteuttamiseksi kasasta pitäisi pumpata suotovesiä puhdistukseen, eikä takaisin kasaan kuten nyt. Lisäksi kasaan pitäisi rakentaa pystysuuntainen eriste, jolla estetään päästöt ympäristöön.

Policessa Länsi-Puolassa sijaitsevaan kipsikasa on Itämereen alueen suurin, kooltaan 90 miljoonaa tonnia. Pöyryn arvion mukaan kasasta pääsee ympäristöön fosforia ainakin 170 tonnia vuodessa. Kasasta pumpataan suotovesiä kunnalliselle puhdistamolle, joten hydraulinen eristys on voitu toteuttaa. Kasassa ei kuitenkaan ole pystysuuntaista, pohjamaahan ulottuvaa eristystä, joka estäisi päästöt ympäristöön.

Juuri pystysuuntaisen eristeen puuttuminen oli vuosikymmenien saatossa aiheuttanut Kingiseppissä fosforin valumisen kipsikasan viereiselle suoalueelle. Tilannetta oli jo ryhdytty korjaamaan noin viisi vuotta sitten, jolloin päätettiin rakentaa kasan ympärille tiivis savieriste. Lisäksi vuoden 2012 maaliskuussa aiemmin ympäristöön valunut, pintavesien mukana valuva fosfori alettiin ohjata puhdistukseen.

Raportti luettavissa täältä (huom 19.7.2013 korjattu versio).

Lisätietoja:

Marjukka Porvari
Johtaja, Fosforinpoistohankkeet
John Nurmisen Säätiö
Puh: +358 41 549 1535
sähköposti: etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeet parantavat Itämeren tilaa. Itämeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen, jonka oireita ovat esimerkiksi jokakesäiset sinileväkukinnat. Rehevöitymistä estää tehokkaimmin mereen valuvan fosforikuorman leikkaaminen. Säätiön
fosforinpoistohankkeiden tavoitteena on vähentää mereen päätyviä vuotuisia fosforipäästöjä 2500 tonnilla vuoteen 2015 mennessä, mikä on yksi kuudesosa HELCOMin kokonaistavoitteesta. Tankkeriturva-hankkeen tavoitteena on pienentää öljyonnettomuuden riskiä tuomalla kaikille Suomenlahden tankkereille uusi, ennakoiva ENSI®-navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information) vuoden 2013 aikana. Säätiö rahoittaa ympäristötoimintansa yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella.
www.puhdasitameri.fi