Itämeri, ilmastonmuutos ja kuluttajan voima

 Tykkää

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Itämereen. Sen aiheuttamat muutokset, kuten meriveden lämpeneminen, uhkaavat herkän murtovetisen Itämeren eliöitä. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta, mikä pahentaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä.

Meriveden lämpötilan nousu lisää osaltaan ravinnepäästöjen aiheuttamaa rehevöitymistä ja myrkyllisiä leväkukintoja. Lämpötilan ja meriveden kerrostuneisuuden kasvu ja toisaalta merenpohjille vajoavan eloperäisen aineen lisääntyminen pahentavat pohjien happikatoa. Noidankehä on valmis, kun hapettomat pohjat alkavat vapauttaa mereen yhä lisää fosforia.

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen saattavat tuntua erillisiltä ongelmilta, joiden ratkaiseminen on ylivoimaista. Kuitenkin niitä aiheuttavat osin samat syyt, joihin me kaikki voimme kuluttajina vaikuttaa. Tutkimusten mukaan 60 % suomalaisten Itämerta kuormittavasta ravinnejalanjäljestä syntyy ruokavaliosta. Eläinperäisten tuotteiden – lihan ja maidon – käytön vähentäminen ja korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla sekä kestävästi pyydetyllä luonnonkalalla on helpoin tapa pienentää omaa ravinnejalanjälkeä Itämereen ja sisävesiin.

Kesällä arvovaltaisessa Science-lehdessä julkaistu tutkimus nosti esiin saman seikan: 83 % maailman viljelysmaasta käytetään eläinperäisen ravinnon tuottamiseen. Näin syntyy vain 18 % maailman kaloreista ja 37 % proteiineista, mutta peräti 58 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja 57 % vesistöpäästöistä. Voimme kuluttajina vaikuttaa molempiin globaaleihin ongelmiin – merten ja sisävesien kiihtyvään rehevöitymiseen sekä ilmastonmuutokseen – yksinkertaisesti vähentämällä liha- ja maitotuotteita ruokavaliossamme.

Tutkimusten mukaan eläinperäistä tuotantoa vähentämällä maapallon peltopinta-alaa voitaisiin pienentää jopa 75 %, mikä vähentäisi radikaalisti sekä rehevöittäviä vesistöpäästöjä että kasvihuonekaasupäästöjä – ja pysäyttäisi eliölajien nopean kadon. Ja jos edes osa näin vapautuneesta peltomaasta muutettaisiin metsittämällä hiilinieluiksi, voisimme päästöjen vähentämisen lisäksi sitoa ilmakehästä takaisin sinne jo päästetyn hiilidioksidin.

Planeetan kokoisen ratkaisun avaimet ovat siis yllättävän lähellä – omissa ruokapöydissämme. Jo yksi sellainen ateria tai päivä, jolloin valitsee lautaselleen kasviksia ja kestävästi pyydettyä kalaa, on hyvä alku muutokselle.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö

Tämä blogi on julkaistu aikaisemmin Mediplanetin verkkosivuilla.