Itämeri pelastuu pala palalta – ja kala kalalta

 Tykkää

Itämeren laajamittaisin ongelma on yhä rehevöityminen, jonka näkyvin – ja ikävin – oire on jokakesäiset sinileväkukinnat. Ongelman pysäyttämiseksi tarvitaan yhä ravinnepäästöjen merkittävää leikkaamista. Tässä katsaus siitä, mitä kaikkea olemme saaneet kuluvana vuonna aikaan.

Aloitetaan kalasta. Lähikalahankkeessamme lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta ja hyödynnetään paremmin ympäristön kannalta liian tiheitä särkikalakantoja. Tänä vuonna, haastavista sääolosuhteista huolimatta, lahnaa ja särkeä saatiin kalastettua noin 150 000 kg, ja saaliin mukana merestä poistui samalla 1,2 tonnia fosforia – yli neljännes koko Turun alueen jätevesipäästöistä!

Maatalouden parissa tuemme peltojen kipsikäsittelyä, uutta mullistavaa toimenpidettä, jolla voidaan merkittävästi pienentää ravinteiden valumista pelloilta Saaristomereen. Kipsitys ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Toimenpiteen lupaus kuuluu Suomi 100 -kategoriaan: siinä Suomi voi näyttää maailmalle, miten vesiensuojelupolitiikkaan ja maataloussektorille tuodaan lisäarvoa.

Tänä syksynä käynnistyi myös BEST-hanke, jossa parannetaan teollisuusjätevesien hallintaa kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla viidessä Itämeren maassa. Tarkoituksena on kehittää teknisiä ratkaisuja ja hallinnollisia käytäntöjä, jotta kunnallisille puhdistamoille tulisi yhä vähemmän niiden toimintaa sekoittavia teollisia päästöjä. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että tämä monen toimijan yhteistyöhanke vihdoin lähtee vauhtiin, sillä idea ja sen juokseminen hankkeeksi tehtiin meidän toimestamme.

Venäjälle, Udarnikin kanatilalle saatiin puolestaan asennettua suodatusjärjestelmä, joka vähentää ravinteiden valumaa kanalan lanta-altaista vesistöihin. Hanke on vaatinut sisua ja aikaa, eikä suodatusjärjestelmää voitu toteuttaa aivan siinä laajuudessa jota aluksi suunnittelimme. Olemme silti tyytyväisiä, että alueella on vihdoin valmistunut ensimmäinen lanta-altaiden päästöjä konkreettisesti leikkaava hanke. Venäjältä Suomenlahteen päätyviä päästöjä leikataan myös Kingiseppin kaupungin jätevesien fosforinpoistohankkeessa, joka on viimeistä silausta vaille valmis.

Olemme valmistelleet kuluvana vuonna uusia hankkeita Itämeren pelastamisen eri näkökulmista. Maaliskuussa 2018 käynnistämme hankkeen, jossa on tarkoitus tutkia ja kartoittaa keinoja, joilla voidaan puuttua meren pohjakerrostumissa oleviin ravinnevarastoihin. Nämä varastot puskevat fosforipitoista vettä koko Itämeren alueelle. Toinen Itämeren alueen laajuinen ongelma on biokaasutuotannon päästöt. Niihin liittyvää selvitystä on työstetty tänä vuonna, ja ensi vuonna alamme sen pohjalta valmistella käytännön toimia ongelmaan puuttumiseksi.

Mitä minä voin tehdä Itämeren hyväksi?

Myös yksittäiset kansalaiset haluavat vaikuttaa omilla teoillaan ympäristön tilaan. Olimme tänä vuonna mukana projektissa, jossa tehtiin ensimmäinen suomalainen, henkilökohtaisen Itämeri-jalanjäljen laskeva laskuri.

Itämeri-laskurin mukaan helpoin ja tehokkain tapa suojella merta on lisätä luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa. Erityisesti pitäisi suosia kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa. Lihansyöntiä ei tarvitse lopettaa, mutta sitä pitäisi vähentää. Kun presidentti twiittasi syksyllä siirtyneensä yhteen lihapäivään viikossa, nousi tärkeä asia jälleen puheenaiheeksi. Esimerkin voimaa tarvitaan!

Itämeri-laskurista kehitimme Splash-pelin, jolla koululaiset voivat testata valintojensa vaikutusta meren tilaan. Tämä peli on jo käytössä Allas Sea Poolilla ja ensi vuonna sitä saa pelata säätiön verkkosivuilla ja erilaisissa tapahtumissa.

Säätiö kunnostautui tänä vuonna digitaalisissa projekteissa myös ympäristötoimissa, sillä julkistimme Itämeri-laskurin ja -pelin lisäksi myös ensimmäisen Itämeren suojelua tukevan joukkorahoitusalustan, Nutributen. Verkkoalustan tavoitteena on edetä ideoista toimintaan – esitellä konkreettisia Itämeren suojeluhankkeita ja muodostaa niille tukijajoukko. Alustan ensimmäisiä käyttäjiä ovat olleet kaupungit ja vesilaitokset Helsingissä, Kotkassa, Porvoossa ja Turussa. Ne ovat päättäneet neutraloida fosforipäästönsä eli tukea jätevedenpuhdistamojen ulkopuolisia hankkeita summalla, jolla saadaan aikaan puhdistamojen vuotuisen fosforipäästön suuruinen päästövähenemä. Kaupunkien ja vesilaitosten Itämeritoimilla on vähennetty Itämeren fosforikuormitusta 24 tonnia!

Itämeren rannoilla ja sisämaassa on tuhansittain koteja, kesänviettopaikkoja, saaria, purjehduskerhoja, matkailuyrittäjiä ja museoita, joissa jatketaan vuosisataisia merenkulkuun ja merenrantaelämään liittyviä perinteitä. Meidän sukupolvemme on käännekohdassa. On huikea ajatus, että meidät tullaan muistamaan siitä, mitä me teimme – tai jätimme tekemättä – Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.

Lämmin kiitos kaikille Puhdas Itämeri -hankkeiden tukijoille ja kumppaneille kuluneesta vuodesta. Tukenne ansiosta olemme jälleen askeleen lähempänä puhtaampaa Itämerta.

Annamari Arrakoski-Engardt
John Nurmisen Säätiön asiamies