Lähikalahanke

 Tykkää
Kuva: Miina Mäki.

John Nurmisen säätiön Lähikalahanke

Tiesitkö, että Itämerestä kestävästi pyydetyn kalan syöminen on fiksu ja maistuva keino suojella rakasta mertamme? Kotimainen särkikala on herkullista ja terveellistä, ja sitä riittää meressä. Särkikalan arvostus on kovassa nousussa, ja särjestä osataan jo valmistaa monenlaisia herkkuja. Voisivatko suomalaiset tottua uudestaan syömään kotimaista särkikalaa, joka entisaikoina oli todella arvostettu herkku? Kysyntä ja tarjonta kulkevat käsi kädessä, ja kuluttajan valta on suuri. Siksi omilla valinnoilla on merkitystä.

John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena on kierrättää merkittävä määrä ravinteita merestä maalle särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella ja samalla rakentaa vajaasti hyödynnetylle kotimaiselle kalalle reitti suomalaisen ruokalautaselle. Ensimmäinen lähikalatuote on jo pian kaupoissa! Säätiö ja Kesko tuovat Lähikalahankkeessa kalastetusta särkikalasta tehdyt lahnapihvit K-kauppoihin uuden Pirkka saaristolaiskalapihvin myötä.

Lähikalahanke pähkinänkuoressa

Ravinteet kiertoon ja särkikala ruokapöytään

  • Hankkeessa kierrätetään merkittävä määrä ravinteita merestä hyötykäyttöön maalle särkikaloja kalastamalla.
  • Hanke edistää kotimaisen, vajaasti hyödynnetyn särkikalan elintarvikekäyttöä Suomessa.

Hankkeen toteutus

  • Sopimuskalastajat valitaan vuosittain avoimella haulla.
  • Sitoutuneet yhteistyökumppanit mukana tuotantoketjussa.
  • Kesto n. 5 vuotta, toiminnan laajentaminen asteittain Turun seudulta muualle Suomeen.

 Toiminnan periaatteet

  • Hoitokalastukseen perustuvat reunaehdot hankkeen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi.
  • Kaikki toiminta on avointa ja läpinäkyvää.

Kysymyksiä ja vastauksia Lähikalahankkeeseen ja Pirkka saaristolaiskalapihveihin liittyen löytyy täältä.

Pilotista kohti pysyvää elintarvikeketjua

Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä elintarvikeketju sekä suurtalous- ja kuluttajakysyntä särkikaloista valmistetuille kalatuotteille. Hankkeen suunniteltu kesto on 3–5 vuotta ja sen toteutus on kaksivaiheinen. Hankkeen pilottivaiheessa vuosina 2015–2016 rakennettiin toimiva tuotantoketju Turun alueen toimijoiden kanssa.

Hankkeen toisessa vaiheessa mukaan haetaan lisää rannikkoalueen kuntia, jotta pystytään alusta alkaen varmistamaan kalatuotteen riittävän vakaa kysyntä suurkeittiöiden säännöllisen ruokatarjonnan kautta. Lisäksi lähikalatuotteiden tuotantoa ja markkinointialuetta laajennetaan, tuotteita tarjotaan myös kuluttajamarkkinoille sekä tuotteistukseen ja markkinointiin pyritään sitouttamaan mukaan elintarvike- ja kaupanalan yrityksiä. Syntyvät raaka-aineen sivutuotteet, kuten perkuujätteet, pyritään hyödyntämään elintarvikeketjussa (esimerkiksi kalanrehuna, ns. Itämerirehu) tai vaihtoehtoisesti energiantuotannossa.

pirkka saaristolaiskalapihvit

John Nurmisen Säätiö ja Kesko tuovat Lähikalahankkeessa kalastetusta särkikalasta tehdyt lahnapihvit K-kauppoihin uuden Pirkka saaristolaiskalapihvin myötä.

Pirkka-saaristokalapihvi on eettinen lähikalatuote. Kalapihvin korkea laatu varmistetaan elintarvikeketjun omavalvonnalla ja katkeamattomalla kylmäketjulla. Kalat lajitellaan ja jäitetään, minkä jälkeen ne kuljetetaan suoraan massattavaksi. Tuoreista, peratuista kaloista erotetaan ruodot ja kala-aines massaamalla ja valmis massa pakastetaan jatkojalostusta varten.

Pihvit valmistetaan Apetit Ruoka Oy:n tehtailla Säkylässä: lahnamassa maustetaan, paistetaan, pakastetaan, minkä jälkeen valmis pakastetuote toimitetaan K-kauppoihin. Pakkauksessa on kaksi paneroitua lahnapihviä, jotka voi kuumentaa paistinpannulla, uunissa tai mikroaaltouunissa.

Särkikala on erinomaista ravintoa sekä terveyden että ympäristön kannalta. Itämerestä kestävästi pyydetyn kalan syöminen on ympäristöteko: se pienentää yksittäisen
kuluttajan Itämeri-jalanjälkeä. Kalansaaliin mukana vesistöistä poistuu haitallisia ravinteita, mikä auttaa vähentämään rannikkovesien rehevöitymistä. Enimmillään Saaristomeren alueelta voidaan vuosittain särkikalasaaliin mukana kierrättää noin 8 tonnia fosforia.

Kalan syönnin positiiviset terveysvaikutukset ovat merkittäviä, ja uusissa ravitsemussuosituksissa suomalaisia kehotetaankin lisäämään kalaa ruokavalioonsa entistä enemmän (THL). Särkikalan syömiselle ei ole rajoituksia, sillä vähärasvaisena kalana siinä ei ole havaittu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineista. Kalojen mukana siirtyvä fosfori ei ole ihmisille vaarallista. Fosfori on luonnossa esiintyvä alkuaine, jota kaikki elävät organismit tarvitsevat kasvuunsa – fosfori on kalsiumin jälkeen ihmiselimistön runsain kivennäisaine, ja noin 85 % siitä on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosforia on useimmissa elintarvikkeissa, ja suomalaiset saavat sitä pääasiassa maidosta ja viljavalmisteista.

Saaristolaiskalapihvin syöjänä suojelet Itämerta ja tuet kestävää kalastusta!

Hoitokalastusta valvotaan tarkasti

Kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot sitoutuvat hankkeessa kestävän hoitokalastuksen periaatteisiin. Kalastus on kohdennettu vajaasti hyödynnettyihin särkikaloihin, ja uhanalaiset lajit ja petokalat on vapautettava pyydyksistä. Samoin pyydykset on sijoitettava siten, että vaelluskalojen nousureitit eivät vaarannu. Hankkeen toiminta on mahdollisimman läpinäkyvää: pyyntiä valvotaan ja hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti.

Merta voi puhdistaa kalastamalla

Suomen rannikon särkikalakannat ovat kasvaneet, osittain todennäköisesti vesistöjen rehevöitymisen vuoksi. Särkikalat kilpailevat ravinnosta ja elintilasta muiden, taloudellisesti tärkeämpien kalalajien kanssa. Särkikalojen tehokas kalastus voi parantaa kalojen kasvua ja myös antaa enemmän tilaa petokaloille ja näin tasapainottaa kalaston rakennetta. Kalastuksen on myös arvioitu kokonaisuudessaan kierrättävän Suomessa vesistöistä maalle vuosittain noin 600 tonnia vesiämme rehevöittävää fosforia.

Itämeri-jalanjälki pienemmäksi kestävästi pyydetyllä kalalla

Ruuan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Hanke kasvattaa kuluttajien tietoisuutta ruoan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä sekä nostaa kotimaisen kalan imagoa elintarvikkeena. Paikallisesti tuotetun kalan ottaminen suurtalouskeittiöiden valikoimaan, esim. kouluruokailuihin, on myös eettinen ja ekologinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle.

Laske oma Itämeri-jalanjälkesi täällä 

Kalastus on kulttuuriperintöä!

Perinteinen rannikkokalastuselinkeino on tärkeä osa elinvoimaista Saaristomeren kulttuuria. Särkikalojen arvostuksen kasvu voi lisätä ammattikalastuksen kannattavuutta. Ilman kalastajia kotimaisen kalan tarjonta kuluttajille ei kasva! Lisäksi hanke tukee paikallista elintarvikkeiden alkutuotantoa työllisyyden, tulojen ja investointien lisääntymisen kautta.

Mukana kestävän ruokajärjestelmän luomisessa

Sitran Suomen kiertotalouden tiekartta -selvityksessä nostetaan esille parhaita käytäntöjä ja pilotteja, jotka ovat helposti monistettavissa ja tarjoavat lisäarvoa kansallisesti. Säätiön Lähikalahanke on valittu yhdeksi Kestävä ruokajärjestelmä -painopistealueen pilottihankkeeksi.

Pilottina EU-hankkeessa

Lähikalahanke on myös mukana yhtenä pilottina NutriTrade -hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoittaa EU Interreg Central Baltic -ohjelma (2015–2018). NutriTrade -hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien tarjoamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeri­strategian lippulaivahanke ja sitä johtaa John Nurmisen Säätiö.

lisätietoja

Miina Mäki
projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
p. 050 576 3298, etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

Kuva: Miina Mäki