Kysymyksiä ja vastauksia Lähikalahankkeesta

 Tykkää

Kysymyksiä ja vastauksia Lähikalahankkeesta ja pirkka saaristolaiskalapihvistä

Mitä särkikala tarkoittaa?
Särkikalat (heimo Cyprinidae), on kalaryhmä, johon kuuluvia kalalajeja elää Suomessa jopa 19 erilaista. Tunnetuimmat särkikaloihin kuuluvat kalat ovat lahna ja särki, ja muita vesistöissämme tavattavia lajeja esimerkiksi suutari, säyne, ruutana ja salakka.

Mistä kaloista Pirkka-tuote tehdään?
Pirkka saaristolaiskalapihvi valmistetaan Suomen rannikkovesistä pyydetystä Lähikalahankkeen lahnasta.

Mitä kalanosia tuotteeseen sisällytetään?
Tuotteeseen käytetään kalan liha – samat osat, mitkä kaloista yleensäkin hyödynnetään. Kalan nahka ja ruodot erotetaan peratusta kalasta massausprosessissa ennen tuotteen valmistusta.

Millaista ravintoa särkikala on?
Kotimainen särkikala on terveellinen proteiinin lähde ja hyvä vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle. Särkikalat ovat vähärasvaisia, joten niissä ei ole tavattu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, eikä niille ole asetettu syöntirajoituksia (Evira).

Huhtikuun 2017 alussa uutisoitiin, että Suomenlahden särjistä löytyi ihmiseen tarttuvia maksamatoja. Ovatko lahnapihvit varmasti turvallisia?
Tartunnan voi saada ainoastaan raa’asta kalasta. Kypsennetyissä tuotteissa, kuten Pirkka-kalapihvissä, riskiä ei ole. Maksamato on loinen. Sen tarttumisen voi välttää valmistamalla kalan ruuaksi kuumentamalla tai pakastamalla sitä ennen käyttöä. Evira neuvoo, että kalastettua kalaa ja mätiä säilytettäisiin pakastettaessa -20 celsiusasteessa ainakin vuorokauden ajan. Särkikaloille Evira suosittelee kuitenkin vähintään viikon pakastamista. Pirkka-kalapihvit voi kuitenkin syödä heti ostettaessa, sillä riski ei koske kypsennettyjä tuotteita.

Kalastus on tehokkain keino poistaa fosforia Itämerestä. Eikö kaloissa oleva fosfori ole ihmiselle vaarallista?
Fosfori ei ole vaarallista. Fosfori on luonnossa esiintyvä alkuaine, jota kaikki elävät organismit tarvitsevat kasvuunsa – fosfori on kalsiumin jälkeen ihmiselimistön runsain kivennäisaine, ja noin 85 % siitä on luustossa kalsiumfosfaattina. Fosforia on useimmissa elintarvikkeissa, ja suomalaiset saavat sitä pääasiassa maidosta ja viljavalmisteista.

Itämeri on kovin saastunut. Siirtyvätkö ympäristömyrkyt kaloista ihmiseen?
Jotkin ympäristömyrkyt, kuten elohopea ja dioksiinit, voivat kertyä kaloihin ja muihin eliöihin. Suurin osa haitta-aineista sitoutuu kalojen rasvakudoksiin, ja siksi vähärasvaiset särkikalat eivät sisällä haitta-aineita. Kalan syönnin positiiviset terveysvaikutukset sen sijaan ovat merkittäviä, ja uusissa ravitsemussuosituksissa suomalaisia kehotetaankin lisäämään kalaa ruokavalioonsa entistä enemmän (THL). Eviran suosituksia noudattamalla kotimaisen kalan syöminen on turvallista ja suositeltavaa.

Miksi silakassa on syöntirajoituksia, mutta särjessä ei?
Silakka on luontaisesti rasvainen kalalaji, ja siksi ympäristömyrkyt kertyvät silakkaan helpommin kuin vähärasvaisiin särkikaloihin. Itämeren isoissa silakoissa on aikaisemmin havaittu kohonneita dioksiinipitoisuuksia, ja siksi Evira on asettanut vanhoja, yli 17cm silakoita koskevia syöntisuosituksia. Itämeren silakan dioksiinipitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Nuorempia, alle 17cm pituisia silakoita voi sen sijaan syödä turvallisin mielin.

Voiko särkikalaa syödä niin paljon kuin haluaa?
Kyllä, särkikalaa voi syödä huoletta niin paljon kuin haluaa.

Miksi Kesko tekee lähikalatuotteen, eli Pirkka saaristolaiskalapihvin?
Kesko haluaa olla mukana edistämässä kestävää ja monimuotoista kalastusta, johon John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke antoi hyvän lähtökohdan. Tuote on vastuullinen, eikä samankaltaista tuotetta vielä ole kellään muulla Suomessa. Kesko haluaa olla edelläkävijä hyödyntämässä täysipainoisesti kotimaamme tarjoamaa ja alihyödynnettyä kalaa, jotta asiakkaat voisivat myös tehdä vastuullisia valintoja.

Miksi tuote on pakaste?
Kalan toimitusketju ei tarjonnut toistaiseksi muita järkeviä vaihtoehtoja tuotteen tarjoamiseksi, kuin pakasteen, mutta tuotteen saadessa suosiota, Keskon on tarkoitus tarkastella myös muunlaisia tuotevaihtoehtoja.

Miksi tuote on paneroitu?
Syy valintaan on paneroitujen kalapakasteiden suurempi kysyntä. Lähikalahankkeen tavoitteena on tuoda eettinen ja terveellinen lähikala jokaisen suomalaisen lautaselle. Jos tuote osoittautuu kannattavaksi, on mahdollista, että tuotteen rinnalle kehitetään paneroimaton vaihtoehto. Itsessään kalapihvi on hyvin vähärasvainen.

Mitä kaikkea tuote sisältää?
Tuotteen pakkauksessa on lueteltu kaikki ainesosat: lahna, gluteiiniton korppujauho, rypsiöljy, laktoositon kerma, perunahiutale, liemi, sitruskuitu, jodioitu suola ja mustapippuri.

Miksi tuotteessa on käytetty jodioitua suolaa?
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa käyttämään jodioitua suolaa. Jodi on välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen sekä sikiön ja lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Suomessa jodin saanti on heikolla tolalla, joten pihvit vastaavat siten tähänkin tarpeeseen.

Mitä hyötyä särkikalan kalastamisesta on Itämerelle?
Itämeren rehevöitymisen ja yksipuolisesti petokaloihin kohdistuneen kalastuspaineen vuoksi särjet ja lahnat ovat lisääntyneet Suomen merialueilla huomattavasti. Siksi särkikalan kalastaminen voi tasapainottaa kalaston rakennetta ja tuoda lisää elintilaa myös petokaloille. Kalansaaliin mukana myös poistuu ravinteita vesistöstä, mikä auttaa vähentämään rannikkovesien rehevöitymistä.

Eikö ole mitään tehokkaampia tapoja poistaa Itämeressä jo olevia ravinteita?
Toistaiseksi tehokkaampia tapoja poistaa merestä ravinteita ei ole. Suomessa vuotuisen kalansaaliin mukana poistuu vesistöistä lähes 700 tonnia fosforia, mikä on enemmän kuin Suomen kaupunkien, teollisuuden ja haja-asutuksen jätevesien mukana tuleva vuosittainen kuormitus.

Kalastus

Miten kaloille käy, kun ne vapautetaan?
Kalat päästetään takaisin veteen pyydyksestä vahingoittumattomina. Lähikalahankkeessa käytetään vain sellaisia pyydyksiä, mistä kalojen vapauttaminen elävänä on mahdollista (ei esim. troolia tai verkkoja).

Miten valvotaan, että kalastajat eivät kalastuksen yhteydessä nosta myös muuta kalaa?
Kalastusta valvotaan Säätiön toimesta mm. pistokokein ja saalisraporttien avulla. Tilastoa kerätään myös kaikista vapautetuista kaloista.

Miten varmistetaan, että peto- ja vaelluskalat vapautetaan?
Kalastajat eivät voi tuoda maihin muuta saalista samalla kertaa kuin Lähikalahankkeen pyydyksillä pyydettyä kalaa. Sääntöjen noudattaminen varmistetaan pistokokein, saaliin myyntitositteiden sekä saalisraporttien avulla.

Milloin hankkeessa kalastetaan vai kalastetaanko läpi vuoden?
Lahnan ja särjen kalastuksen sesonki ajoittuu kevääseen ja alkukesään, huhtikuulta kesäkuun loppuun. Lähikalahankkeen kalastus ajoittuu tuon sesongin mukaan.

Saavatko kalastajat kalastaa hankkeen ulkopuolella mitä vain samaan aikaan?
Lähikalahanke ei rajoita kalastajien hankkeen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa.

Saako hankkeessa käytettäviä rysiä käyttää myös muuhun kalastukseen?
Lähikalahankkeessa mukana olevilla pyydyksillä ei saa yhtäaikaisesti saman ajanjakson aikana pyytää muuta kuin hankkeen piirissä olevaa särkikalaa.

Miksi kalastajat ovat mukana, jos eivät saa ottaa saaliikseen arvokaloja?
Särkikalaa on rannikkovesissä paljon, ja kalastajia kiinnostaa vajaasti hyödynnetyn resurssin saaminen hyötykäyttöön. Särkikalojen pyynti voi tarjota myös uuden vaihtoehdon tulonlähteeksi rannikkokalastajille.

Miten paljon kalastajille maksetaan korvausta siitä, että he eivät nosta arvokaloja?
Hankkeessa kalastettu särkikala myydään eteenpäin markkinahintaan. Lisäksi toiminnan käynnistymisvaiheessa kalastajille maksetaan fosforinpoistopalkkiota 0,53€ pyydettyä särkikalakiloa kohden (perusteena 64€/merestä poistettu fosforikilo). Hankkeen aikana tavoitteena on saada aikaan toimivia tuotantoketjuja ja riittävän vahva kuluttajakysyntä, jotta kalastus voisi jatkossa toimia kannattavasti ja markkinaehtoisesti.

Miten monta rysää kalastajilla on käytössä?
Kalastajilla on käytössään vaihteleva määrä pyydyksiä, keskimäärin 2-4 kalastajaa kohden.

Onko etukäteen määritelty, mikä määrä kalasaaliista täytyy saada vähintään ihmisravinnoksi?
Hankkeen lähtökohtana on kalastaa särkeä ja lahnaa ihmisravinnoksi. Siksi saaliista pyritään hyödyntämään suurin osa, ja aina vähintään 70 %. Ainoastaan massattavaksi liian pienikokoinen kala ja perkausjätteenä syntyvät sivuvirrat ohjataan muuhun käyttöön, esimerkiksi kalajauhon valmistukseen tai bioenergian raaka-aineeksi.

Miten mahdolliset rikkomukset sanktioidaan?
Kalastajan fosforinpoistopalkkio jää saamatta sääntörikkomuksen seurauksena.

Rahoitus

Miten lähikalahanke rahoitetaan?
John Nurmisen Säätiön omat kulut hankkeessa rahoitetaan pääosin lahjoitusvaroin. Muut hankkeen yhteistyökumppanit ovat mukana omalla rahoituksellaan.

Miten monesta eri lähteestä kalastajat saavat tukea?
Lähikalahankkeessa mukana olevat kalastajat eivät saa hankkeen saaliista muuta tukea.

Mikä on hankkeen kokonaiskustannus?
Lähikalahankkeen kokonaisbudjetti on noin 200 000 € vuodessa, sisältäen ympäristönhoitopalkkiot, valvonnan sekä hankkeen koordinoinnin ja viestinnän.

Saako säätiö osan Pirkka-tuotteen myyntituotoista?
Säätiö ei saa rahaa Pirkka-tuotteesta. Tuotteen ostaminen hyödyttää Itämeren suojelua edistämällä kestävää kalastusta ja särkikalan hyötykäyttöä ihmisten ruuaksi.

Miksi John Nurmisen Säätiö käynnisti Lähikalahankkeen?
Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä Itämeren rehevöitymistä. Kalastus on merkittävä keino kierrättää merestä rehevöittäviä ravinteita hyötykäyttöön takaisin maalle, ja se tukee samalla maalla tehtäviä ravinnevalumia vähentäviä toimia. Lahnojen tonkiessa ruokaa ne myös vapauttavat pohjasta ravinteita takaisin veteen levien käyttöön, mikä lisää rehevöitymistä paikallisesti.

Särkikala on Suomessa vajaasti hyödynnetty resurssi, ja sen kalastusta lisäämällä voidaan myös tasoittaa petokaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta ja siten edesauttaa rannikkovesien kalaston tasapainoista rakennetta. Särkikalaa hyödyntäviin elintarvikeketjuihin liittyy paljon epävarmuutta, ja säätiön Lähikalahankkeen tavoitteena onkin silloittaa siirtymävaihetta kohti vahvempaa markkinaa, jolloin särkikalan kalastus ja elintarvikeketjut voisivat toimia itsenäisesti ja markkinaehtoisesti, kaupalliselta pohjalta.

Rannikkokalastus on myös tärkeä osa Suomen perinteistä saaristolaiskulttuuria, jonka säilyminen elinvoimaisena on linjassa säätiön toiminnan tavoitteiden kanssa.

Ympäristövaikutukset

Mikä on hankkeen vaikuttavuus ja mitattavuus?
Merialueella hyödyt saadaan 1) kierrättämällä kalabiomassaan sitoutuneita ravinteita merestä maalle ja 2) hyödyntämällä ravinteet eettistä lähiruokaa tuottamalla, mikä vähentää osaltaan muuta ravinnepäästöjä aiheuttavaa toimintaa (esim. eläinrehun viljely) ja pienentää myös Saaristomeren alueelle ulkopuolelta tulevia ravinnevirtoja. Särkikalan painosta fosforia on noin 0.7-0.8 %. Särkikalasaaliin mukana merestä nostetun fosforin määrä on siten helppo mitata kalansaaliin kokonaispainosta. Enimmillään Saaristomeren alueelta voidaan vuosittain särkikalasaaliin mukana kierrättää noin 8 tonnia fosforia.

Eikö maatalous ole paljon suurempi Saaristomeren kuormittaja, miksei säätiö ryhdy toimenpiteisiin sillä saralla?
Säätiö osallistuu peltojen kipsikäsittelypilottiin johtamansa NutriTrade-hankkeen kautta. Kyseessä on ensimmäinen peltojen fosforivalumiin tehokkaasti ja nopeasti pureva toimenpide, jolla on mahdollisuus leikata maatalouden päästöjä merkittävästi. Peltojen kipsikäsittely parantaa peltomaanrakennetta ja sitoo maaperään tehokkaasti liukoista fosforia ja siten pienentää maalta mereen tulevia päästöjä. Kalastuksella saadaan kierrätettyä jo meressä olevia ravinteita takaisin maalle, mikä tukee maalla tapahtuvia päästövähennystoimia.