Itämeren suojeluvinkit

 Tykkää

ITÄMEREN SUOJELUVINKIT

(Itämeri-viestijöiden yhteistyössä julkaisema vinkkivihkonen)

suojeluvinkit_2014_paino-620px

Itämeren suojeluvinkit – vihkonen

Yhteinen Itämeremme voi huonosti

Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit, kasvava meriliikenne ja öljykuljetukset uhkaavat herkkää meriluontoa. Ilman apua ainutlaatuinen murtovesialtaamme on pulassa.Itämeren tilaan vaikuttavat niin asutus, liikenne, ruoantuotanto kuin
teollisuuskin. Myös ilmastonmuutos lisää ravinnevalumia. Ilmaston-muutosta hillitsevät ja yleisesti ympäristökuormitusta vähentävät
teot koituvat myös Itämeren hyväksi. Me kaikki voimme vaikuttaa sekä arkisten kulutusvalintojen kautta että toimimalla aktiivisesti yhteiskunnassa.
Itämeren tila ei ole vain päättäjien käsissä. Pienetkin teot vaikuttavat, ja niitä voi tehdä meistä jokainen.Toimia Itämeren pelastamiseksi tarvitaan nyt.

Mökillä ja omakotitalossa

Huolehdin, että kotini jätevesiasiat ovat kunnossa. Ravinteiden kierrätystä edistävä tekniikka on parasratkaisu. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn löytyy monia toimivia ratkaisuja, joihin löydät vinkkejä oppaan lopusta.
Vähennän veden kulutusta: kasvavien jätevesimäärien mukana Itämereen joutuu runsaasti ravinteita.
Mökillä kuivakäymälä on vesistöille hyvä vaihtoehto. Käsittelen saunan pesuvedet asianmukaisesti ja pesen matot niin, etteivät pesuvedet valu veteen.
Lannoitan puutarhaani säästeliäästi ja käytän luonnollisia lannoitteita keinotekoisten sijaan. Vältän turhia torjunta-aineita.
Säädän, sammutan ja käytän vihreää virtaa. Tuen uusiutuvia energiamuotoja ja ostan vihreää sähköä. Sammutan aina turhat sähkölaitteet, jos poistun huoneesta. Ostan vain energiatehokkaita sähkölaitteita.
Vaadin vesilaitokseltani laatua. Hyvin puhdistetut jätevedet kuormittavat vähemmän.

Keittiössä

Suosin lähiruokaa ja kauden satoa. Ruoan kasvi- huonekasvatus talvella ja kuljettaminen pitkiä matkoja kuormittavat ympäristöä tarpeettomasti. Lähiruokaa ostamalla tuen myös paikallisia yrittäjiä.
Ostan luomuruokaa. Luomupeltoviljelyssä pelto käyttää tehokkaammin sinne laitettavat ravinteet hyödykseen ja ravinteita kierrätetään eläin- ja viljatuotannon välillä. Luomuruoan tuotannossa ei käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä torjunta-aineita, joiden tuotanto kuluttaa runsaasti energiaa ja kuormittaa vesistöjä.
Syön vain kestäviä kalalajeja. Monet maailman kala- kannoista ovat ylikalastettuja. Valitsen vain sellaisia kalalajeja, joiden kannat eivät ole uhattuja, kuten kotimaista ahventa ja haukea sekä MSC-merkittyä kalaa. Merkintä takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Hyviä valintoja löytyy esimerkiksi WWF:n kala- oppaasta. Harkitsen kasvatetun kalan ostamista tarkoin.
Syön vähemmän lihaa. Ravintosuositusten mukaan ravintomme tulisi koostua pääosin kasvikunnan tuotteista ja vain pieni osa tulisi olla lihaa. Lihantuotannossa syntyy runsaasti hiilidioksidi- ja ravinnepäästöjä ja se kuluttaa paljon energiaa. Kun valitsen kasvisvaihtoehdon vähennän Itämeren ravinnekuormitusta. Lihan voi korvata ruoanvalmistuksessa valitsemalla proteiinipitoisia kasviksia.

Ostoksilla

Käytän omaa kauppakassiani.
Ostan kestäviä, korjattavia ja kierrätyskelpoisia laitteita sekä tavaroita ja käytän ne loppuun.
Vältän turhia kemikaaleja kosmetiikassa, siivouksessa ja pyykinpesussa.

Liikkeellä

Kävelen, pyöräilen ja käytän joukkoliikennettä sekä kimppakyytejä: vähentämällä liikenteen päästöjä pienenevät myös hiukkaskuormat ja ilmaperäinen typpilaskeuma vesistöihin.
Lomailen lähellä: lentäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja lisää ilmaston lämpenemistä, jolloin myrskyt, sateisuus ja ravinnevalumat lisääntyvät Suomessakin. Lentämisen sijaan matkustan junalla.

Veneillessä

Pidän veneeni moottorin kunnossa öljyvuotojen välttämiseksi ja huolehdin veneen kunnosta muutenkin.
Pidän veneen pohjan puhtaana, jotta polttoainetta ei kulu tarpeettomasti. Vältän myrkkymaalin käyttämistä ja jos mahdollista, en maalaa ollenkaan, vaan puhdistan veneen pohjan mekaanisesti harjaamalla tai painepesurilla.
Tyhjennän aina veneen septitankin imutyhjennyslaitteella.
Huolehdin veneen huoltotöiden yhteydessä, etteivät vaaralliset jätteet, kuten maalijäte, akut ja patterit, pääse ympäristöön, vaan vien ne vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen.
Hyödynnän mahdollisuuksien mukaan maissa olevia, pesuvedet suodattavia astianpesupaikkoja. En pese koskaan astioita meressä.

Pesulla

Vältän pesuaineita, jotka sisältävät fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. Luonnonmukaiset pesuaineet, kuten mäntysaippua ja etikka, sekä Joutsenmerkityt pesuaineet ovat luonnon kannalta hyviä vaihtoehtoja.
Vähennän veden käyttöäni.
En pese pyykkejäni enkä mattojani meressä.

Jätepisteellä

En roskaa maalla enkä merellä, vaan vien jätteet sinne, minne ne kuuluvat, roskakoriin tai kierrätyspisteeseen.
Kulutan vähemmän, kierrätän enemmän.
Lajittelen jätteet oikein ja kompostoin: jätemäärien vähen- täminen vähentää myös vesistökuormitusta. Huolehdin vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin ja vien vanhat lääkkeet takaisin apteekkiin.

Yhteiskunnassa

Keskustelen ja vaikutan. Keskustelen eri foorumeilla Itämeri-asioista. Yritän innostaa myös läheisiäni ja työyhteisöäni Itämerityöhön.
Otan yhteyttä oman alueeni kansanedustajiin ja muihin päättäjiin ja vaadin toimia Itämeren suojelemiseksi. Äänestän vain sellaisia päättäjiä, jotka ovat todella valmiita toimimaan Itämeren puolesta.
Osallistun vapaaehtoistoimintaan. Liityn WWF:n öljyn-torjuntajoukkoihin, meripelastusseuraan tai muuhun järjestö- ja kansalaistoimintaan Itämeren hyväksi.
Lahjoitan varoja tai aikaani ympäristönsuojeluun mahdollisuuksieni mukaan.
Osallistun kansalaishavaintojen tekemiseen meren tilan tarkkailemiseksi. Teen ja ilmoitan esimerkiksi Secchi- tai levähavaintoja.

Luonnossa

Vältän liikkumista lintujen pesimäalueilla keväisin ja alkukesästä.
En jätä jälkiä tai roskia luontoon enkä riko saaristoluonnon rauhaa. Vältän kasvien taittamista, liikkumista polkujen ulkopuolella ja eläinten häiritsemistä.
Kalastan monipuolisesti ja syön mitä kalastan. En pyydä pelkästään isoja petokaloja, vaan kalastan myös pienempiä kalalajeja. Myös särkikalat ovat hyviä ruokakaloja oikein valmistettuna. Noudatan kalastaessani eri kalalajien alamittoja.

Linkkejä

WWF:n kuluttajan kalaopas

Ympäristötietoa veneilijöille/Pidä Saaristo Siistinä

Helsingin ja Turun kaupungin Itämerihaaste

Tietoa kiinteistön jätevesien käsittelystä

Kansalaisten Itämeri-havainnot

Vesistötyötä tekeviä ympäristöjärjestöjä

Suomen luonnosuojeluliitto
Luontoliitto
Natur och Miljö