Särkikala mitalijahdissa

 Tykkää

K-Ruoka Awards palkitsi ruoka-alan tekijöitä ja tuotteita seitsemässä kategoriassa Helsingin messukeskuksessa pyhäinpäivänä (4.11.) pidetyssä palkintogaalassa. Huhtikuussa kaupan pakastealtaisiin uinut Keskon Pirkka Saaristolaiskalapihvi tavoitteli kisassa ”Vuoden vastuullisuusteko” -titteliä.  Säätiön Lähikalahankkeessa kalastetusta lahnasta tehdyt Pirkka saaristolaiskalapihvit lanseerattiin viime huhtikuussa. Tuote on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi K-ruokakauppojen suosituimmista pakastekalatuotteista.

Kisaa alusta alkaen johtanut Atrian uusi ympäristö- ja käyttäjäystävällinen jauhelihapakkaus sai 62% äänistä ja vei tänä vuonna ylivoimaisen voiton.  Saaristolaiskalapihvi sai äänistä reilun neljänneksen. Tappiosta huolimatta John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen Miina Mäki myhäilee tyytyväisenä: ”Finaaliin kolmen parhaan joukkoon pääsy on jo itsessään puoli voittoa. Olemme saaneet todella paljon hyvää palautetta Saaristolaiskalapihvistä, ja myös uutta särkikalatuotetta odotellaan lähiaikoina tulevaksi markkinoille, joten uskomme, että särkikala saa vielä paljon tilaisuuksia kisailla kirkkaimmasta mitalista.”

Itämeren lahna oli vielä 40 vuotta sitten kuluttajille tuttu raaka-aine ja sitä myös syötiin runsaasti, mutta nykyään se on käytännössä hävinnyt ruokakaupoista.

“Kuluttajat eivät koe lahnaa ruokakalaksi, vaikka se on terveellistä ja maistuu hyvältä. Onkin ollut hienoa käynnistää yhteistyö Keskon kanssa lahnan saamiseksi hyötykäyttöön ja takaisin ruokapöytiin. Kestävästi toteutettu kalastus on myös hyvä tapa hoitaa Itämerta. Saaristomeri on vuosien saatossa rehevöitynyt, koska sinne päätyy maalta esimerkiksi valumavesien mukana liikaa ravinteita, jotka edistävät levien kasvua. Särkikalat ovat hyötyneet rehevöitymisestä ja niiden määrä on kasvanut rannikkovesissä. Paikallisesti ne voivat myös lisätä rehevöitymistä pöllyttäessään pohjasta lisää ravinteita veteen. Lahnan ja muidenkin särkikalojen kalastuksella on siten positiivisia ympäristövaikutuksia. Särkikaloissa ei myöskään ole todettu kohonneita pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä, joten niitä voi syödä mielin määrin.”

Itämerestä kestävästi pyydetyn kalan syöminen on siis ympäristöteko: se pienentää yksittäisen kuluttajan Itämeri-jalanjälkeä. Lähikalahankkeessa noudatetaan myös kestävän kalastuksen periaatteita.

“Lähikalahankkeessamme hoitokalastetaan kohdennetusti lahnaa ja särkeä. Kala pyydetään rysäpyydyksillä, joista esimerkiksi peto- ja vaelluskalat sekä kaikki uhanalaiseksi määritellyt kalat on helppo vapauttaa turvallisesti takaisin veteen. Itämeren suojelun lisäksi tavoitteena on tuoda markkinoille eettistä ja ekologista lähiruokaa ja samalla tarjota ruuanlaittajille uusi, herkullinen vaihtoehto ruokapöytään”, Miina Mäki kertoo.

Vuonna 2017 Lähikalahankkeessa kalastettiin 150 000 kiloa särkikalaa – seuraava kalastajahaku vuoden 2018 alkupuolella

Kuva: Miina Mäki.

Lähikalahanke käynnistyi vuonna 2015, joten käynnissä on hankkeen kolmas vuosi. Vuoden 2017 ennätyskylmä kevät ja kesä näkyivät myös särkikalasaaliissa. Lahnan kalastus päästiin käynnistämään kunnolla vasta kesäkuun puolivälissä, kun tavallisesti lahnaa aletaan pyytää vesien lämmetessä viimeistään toukokuun puolessa välissä. Tänä vuonna rantavedet pysyivät viileinä koko kesän.

Haastavista sääolosuhteista huolimatta lahnaa ja särkeä saatiin nostettua merestä noin 150 000 kg, ja saaliin mukana merestä poistui samalla 1,2 tonnia fosforia. Osa hankkeen 15 kalastajasta jatkaa kalastusta syksyllä, sillä särjen ja lahnan kysyntä on kasvamassa.  John Nurmisen Säätiö kutsuu kalastajia hankkeeseen seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018.

Pieni laskuharjoitus Pirkka Saaristolaiskalapihvin ja Itämeren ystäville!

Intohimoinen kalastaja ja meren ystävä, Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila on tutkinut Itämeren tilaa vuosikymmenten ajan. Knuuttila oli mukana myös Syken ja Luken yhteisessä tutkimusprojektissa, jonka tuloksena syntyi ravinnelaskuri, jolla suomalainen voi laskea Itämeri-jalanjälkensä.

Laskuri kertoo, että tätä nykyä Suomessa suurin yksittäinen Itämerta kuormittava tekijä on ruuantuotanto. Mitä enemmän peltopinta-alaa tarvitaan ruuan tuottamiseen, sitä suurempi on kyseisen ruuan Itämeri-jalanjälki. Tästä syystä esimerkiksi suurten nautaeläinten liha kuormittaa Itämerta suhteessa eniten, kun taas Itämeri-jalanjälkeä pienentää merestä kestävästi pyydetyn villin kalan syönti.

Tutkijat suosittelevat liha-aterioiden korvaamista mahdollisuuksien mukaan kasviksella ja kalalla. Knuuttila aloitti aikanaan ruokavalion keventämisen pitämällä yhden kasvispäivän viikossa. Nykyään hän pitää yhden lihapäivän viikossa ja syö runsaasti Itämeren kalaa. Pirkka Saaristolaiskalapihvi saa Knuuttilalta täydet pisteet ekotekona.

”Kun Pirkka Saaristolaiskalapihvillä korvaa liha-aterian, pienenee myös Itämeri-jalanjälki! Oman ruokavalion merkityksen Itämeren suojelussa voi myös laskea. Helsinkiläisenä oma henkilökohtainen fosforikuormani jätevesien kautta Itämereen on noin 30 g vuodessa*. Yhdessä Pirkka-paketissa on kaksi pihviä, ja lahnaa 140 g sekä kussakin pihvissä 70% kalaa. Jos söisi yhden paketin kerran viikossa vuoden ajan, tulee syöneeksi lahnaa yhteensä 7,28 kg. Tällä määrällä poistuu merestä noin 51 grammaa fosforia. Helsinkiläiseltä tästä määrästä noin 1,5 grammaa palautuu viemärin kautta, eli nettona poistuma on 49,5 grammaa”, Knuuttila summaa.

Lisätietoja:

Miina Mäki
Projektipäällikkö, Lähikalahanke & BEST-hanke
+358 (0)50 576 3298
miina.maki(at)jnfoundation.fi

Lue Miina Mäen blogikirjoitus Lähikalahankkeesta
Tutustu Lähikalahankkeeseen & Pirkka saaristolaiskalapihviin

Lähikalahanke pilottina EU-rahoitteisessa NutriTrade-hankkeessa
Lähikalahanke on mukana yhtenä pilottina NutriTrade -hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoittaa EU Interreg Central Baltic -ohjelma (2015–2018). NutriTrade -hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien tarjoamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeri­strategian lippulaivahanke ja sitä johtaa John Nurmisen Säätiö. www.nutritradebaltic.eu

 

 

* Muualla Suomessa tämä kuorma on keskimäärin vähän suurempi jätevesipuhdistamon tehokkuudesta riippuen – muttei kuitenkaan juuri missään ylitä 50 grammaa.

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön missio on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Puhdas Itämeri -hankkeiden tavoitteena on Itämeren tilan parantaminen sellaisin konkreettisin toimin, jotka vähentävät mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella.