John Nurmisen Säätiön teemat vaalikaudelle 2019 – 2023

 Tykkää

John Nurmisen Säätiön vaaliteemat

Itämeren tila on kaupunkien ja teollisuuden jätevesikuoman merkittävistä leikkauksista huolimatta huono etenkin Saaristomeren alueella ja läntisillä merialueillamme. Nyt on välttämätöntä leikata tehokkaasti maatalouden ravinnekuormaa.

Tähän liittyen John Nurmisen Säätiö esittää kahta toimenpidettä:

1. Ensiaputoimena tulee käynnistää maatalouden fosforipäästöjä välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittely. Kipsikäsittely pitää aloittaa heti Saaristomeren alueella. Soveltuvat pellot voidaan käsitellä 33 miljoonalla eurolla osana hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jolle on myönnetty 45 milj. € vuosille 2019-2021. Samalla Lounais-Suomen maatalous voidaan saada pois Itämeren suojelukomission HELCOMin hot spot -listalta.

Seuraavalla, 2022-2023 alkavalla EU-tukikaudella kipsikäsittely tulee ulottaa Suomenlahden ja Saaristomeren valuma-alueille sisällyttämällä se tukiohjelmiin ei-tuotannollisten investointien tukena. Kustannus on 86 milj. euroa ja päästövähenemä yhdessä Saaristomeren vähennysten kanssa yli 300 tonnia fosforia/vuosi. Samalla Suomi voi täyttää velvoitteensa Itämeren suojelusopimuksessa.

2. Samanaikaisesti tulee puuttua suurten ravinnepäästöjen juurisyyhyn – peltojen korkeat ravinnetaseet, jotka eläintuotannon keskittyminen Länsi-Suomeen on aikaansaanut, on saatava alas. Lantaa levitetään tällä hetkellä peltoon liian suuria määriä ja peltoja raivataan lannan levitykseen.

Peltojen ravinnetaseiden laskemiseksi on luotava lannan levitysrajat, jotka koskevat myös ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolisia tiloja. Lisäksi suurten eläintilojen ympäristöluvissa tulee edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttöönottoa.

Näiden toimenpiteiden lisäksi:

Suomalaisen vesiensuojelun korkean tason turvaamiseksi on huolehdittava, että ympäristöhallinto pidetään riittävästi resursoituna ja toimivaltaisena. Lupa- ja valvontavirasto LUOVAn perustamisen yhteydessä on ehdotettu, että viranomaisilta estettäisiin mahdollisuus muutoksenhakuun viraston päätöksistä. Tämä vaarantaisi mahdollisuuden puuttua ympäristölle haitallisiin hankkeisiin muuten kuin kansalaisaktiivisuuden kautta, eikä ehdotusta tule siksi toteuttaa.

Tämän ohella kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä on laajennettava kahdella tavalla:

1. Valtio kannustaa yrityksiä lahjoittamiseen niin kutsutun lahjoitusvähennyksen kautta. Lahjoitusvähennys on kuitenkin nykyisellään liian keinotekoisesti rajattu koskemaan vain tiettyjä aloja. Moni polttava yhteiskunnallinen haaste jää tällä hetkellä lahjoitusvähennyksen rajauksen ulkopuolelle. Lahjoitusten saajien kriteeristöä on laajennettava.

2. Lahjoitusvähennyskelpoisten lahjoitusten 50 000 euron ylärajaa on nostettava.

TAUSTATIETOA ITÄMERESTÄ

Rehevöityminen edelleen Itämeren vakavin ympäristöongelma

Rehevöityminen on moniongelmaisen Itämeren vakavin ympäristöongelma. Se aiheuttaa muita ympäristöongelmia, mm. vähentää luonnon monimuotoisuutta, uhkaa kalakantoja ja tuhoaa elinympäristöjä lisäämällä hapettomien pohjien määrää. Rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden, typen ja fosforin, päästöt Itämereen ovat vähentyneet merkittävästi 30 vuoden aikana, mutta tästä huolimatta Itämeren pohjaan varastoituneet vanhat ravinteet ja laajat hapettomat alueet – etenkin Itämeren pääaltaalla – pitävät yllä meren huonoa tilaa.

Tähänastiset päästövähennykset on saatu aikaan kunnallisen ja teollisen pistekuormituksen tehokkaalla leikkaamisella. Etenkin Suomenlahdella on vähennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti rehevöittäviä fosforipäästöjä. Meren tila ei kuitenkaan ole edelleenkään hyvä, koska Itämeren pohjiin varastoituneet vanhat ravinteet vapautuvat pohjien hapettomuuden seurauksena, maatalouden kuormaa ei ole saatu leikattua, ja ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä.

Suomen hot spot -kohde Itämeren suojelukomission listalla: maatalous

Maatalouden päästöjä on vähennettävä myös Suomessa. Lounais-Suomen maatalous on Itämeren suojelukomission Hot Spot -listalla ja Suomen hehtaarikohtaiset maatalouden fosforipäästöt tältä alueelta ovat koko Itämeren alueen suurimmat. Syynä on pitkään jatkunut ylilannoitus sekä eläintuotannon keskittyminen Länsi-Suomeen. Maaperän fosforivarantojen purkaminen kestää 20-30 vuotta. Samalla kun puututaan juurisyyhyn ja aloitetaan fosforivarantojen purkaminen, on ryhdyttävä nopeisiin ensiaputoimiin kuormituksen leikkaamiseksi.

Ensiaputoimi maatalouden fosforivalumien välittömäksi leikkaamiseksi: peltojen kipsikäsittely

Pelloilta tulevien maatalouden ravinnevalumien leikkaamiseksi on viime aikoina esitetty useita uusia keinoja, nimenomaisesti kipsin, kalkin ja metsäteollisuuden kuitulietteiden peltolevitystä. Näistä kipsi on ainoa toimi, jota on tutkittu laboratorio-olosuhteiden lisäksi myös valuma-aluemittakaavassa jo yli 10 vuotta. Muista keinoista tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Kipsi vähentää fosforipäästöjä välittömästi 50 % ja leikkaa myös rehevöitymisen kannalta haitallisinta liuennutta fosforia, jota muut maatalouden ympäristötoimet eivät vähennä. Vaikutus kestää ainakin viisi vuotta. Koska kipsi on kierrätysmateriaali ja toimi voidaan toteuttaa nykyisellä maatilojen kalustolla, käsittelyn kustannukset ovat vähennettyä fosforikiloa kohden vain 60-70 euroa eli yksi kolmasosa maatalouden muiden toimien kustannuksesta. Toimi on tehokas ja toteutettavissa laajoilla peltopinta-aloilla, koska kierrätyskipsiä on saatavilla runsaasti.

Kipsikäsittelyn toteuttaminen Saaristomeren, Suomenlahden ja Selkämeren alueella vähentäisi Suomen fosforipäästöjä yli 300 tonnia vuodessa, jolloin Suomi täyttäisi Itämeren suojelusopimuksen velvoitteet. Kokonaiskustannus tästä olisi 119 milj. €.

Toimen toteuttaminen tulisi aloittaa heti huonossa tilassa olevan Saaristomeren alueella, jossa soveltuvat pellot voitaisiin käsitellä 33 milj. eurolla. Kipsikäsittely voidaan toteuttaa osana hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jolla on myönnetty 45 milj. € vuosille 2019-2021. Samalla Lounais-Suomen maatalous saataisiin pois Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien hot spot -listalta.

Seuraavalla EU-tukiohjelmakaudella, joka alkanee 2022-2023, toimi tulisi saada maatalouden ei-tuotannollisten investointien korvausjärjestelmän piiriin, jolloin saataisiin koko soveltuva peltopinta-ala käsiteltyä. Kokonaiskustannus tästä on 86 miljoonaa euroa eli viidelle vuodella jaettuna 17 miljoonaa euroa vuodessa.

Ravinnevalumien juurisyyn ratkaisu: peltojen ravinnetaseet saatava alas

Eläintuotannon keskittyminen Länsi-Suomeen vääristää alueellista ravinnetasapainoa Suomessa. Lannan kuljetus vähäravinteisille alueille ei ole kannattavaa, joten lantaa levitetään peltoon liikaa ja peltoja raivataan lannan levitykseen – myös ilmastolle vahingollisia turvepeltoja.

Lannan käsittely Suomen eläintiloilla on alkeellista, vaikka teknisiä ratkaisuja on olemassa runsaasti. Ongelma on pahenemassa, koska pienimmät tilat irtautuvat ympäristökorvausjärjestelmästä, joka rajoittaa levitysmääriä. Fosfori kertyy peltoon 20-30 vuodeksi, joten nyt luodaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuva päästöongelma.

Ratkaisuna on lannan levitysrajojen ulottaminen koskemaan myös ympäristökorvaus- ja ympäristölupajärjestelmien ulkopuolisia tiloja. Lisäksi ympäristöluvan alaisilta suurilta eläintiloilta tulee lupamääräyksissä vaatia parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttöönottoa.

Toimiva ympäristöhallinto turvaa Suomen puhtaat vesistöt myös tulevaisuudessa

Ympäristöhallinnon resurssien leikkaukset ovat heikentäneet Suomen vesistöjen tilaa muun muassa ympäristöluvituksen ja vesistöseurantojen resurssipulan vuoksi. Suunnitelmat ympäristönsuojelun valvonnan siirtämisestä paikallistasolle ovat huolestuttavia, koska taloudellinen intressi ajaa silloin usein vesistöjen hyvän tilan ohi. LUOVA-viraston perustamisen yhteydessä ehdotettu viranomaisten muutoksenhakukielto vaarantaisi mahdollisuuden puuttua ympäristölle haitallisiin hankkeisiin muuten kuin kansalaisaktiivisuuden kautta, eikä sitä tule siksi toteuttaa.